perjantai 24. syyskuuta 2010

Treenejä

Kesällä olin tosiaan todella saamaton varsinkin tokotreenien suhteen, vaikka kesätyöni virastoaikoja noudattelevine työaikoineen olisikin ollut ihanteellinen treenejä ja kisoja ajatellen. Nyt olemme kuitenkin pikku hiljaa jälleen palautelleet tokoliikkeitä mieliimme Siirin kanssa, ja treenailtu on n. 1-2 kaksi kertaa viikossa. Kuulostaa vähältä joihinkin aikaisempiin treenailujaksoihin verrattuna, mutta itse olen ihan tyytyväinen tuohon tahtiin saavutettiimpa sillä niitä puuttuvia tva-ykkösiä tai ei. Tärkeintä on iloinen yhdessä puuhailu ja se, ettei homma ala maistua itsestäni väkinäiseltä puurtamiselta, sillä sen seurauksena ovat treenit sitten tupanneet yleensä jäädä kokonaan pois ohjelmistosta. Siiri kyllä varmasti treenaisi tokoa mielellään vaikka joka päivä, sillä sen motivaatio ei koskaan ole ollut tuollaista aaltoilevaa sorttia.

Agilityä olemme treenanneet kesä- ja syyskauden aikana tuttuun tapaan sprinkkujen treeniryhmässä Ojangossa. Teemme aika vaikeita ratoja kun ryhmässä on osallistujia kaikista tasoluokista ja välillä tuppaa epätoivo iskemään, sillä tunnen itseni aina ja aina vaan avuttoman kömpelöksi ohjaajaksi. Minulla on kai joku lukihäiriöön verrattava ongelma motorisessa oppimisessa, sillä jotenkin minun on hirveän vaikea hahmottaa liikkumistani radalla ja korjata ohjaustani, vaikka siitä kuinka sanoisi. Toistan samoja virheitä jatkuvasti, eli tarttis tehdä jotain... Varmaankin pitäisi ruveta jälkikäteen analysoimaan ja pohtimaan tehtyjä harjoituksia paljon tarkemmin, sillä esim. koulussa olen huomannut, että asiat painuvat parhaiten mieleeni kun saan ennen ja jälkeen käytännön harjoituksen itse kaikessa rauhassa pohtia ja vatvoa sitä. Olen erittäin vahvasti visuaalinen oppija, ja pelkästään tekemällä ja kuuntelemalla oppimistulokseni jäävät paljon laihemmaksi. Tässä tapauksessa ratapiirrokset voisivat olla kova juttu.

Talvellakin on agilitytreenejä tiedossa ihan mukavasti, sillä olen ilmoittautunut sekä sprinkkuryhmän että ainejärjestömme koirakerhon K9:n talvitreeneihin.

sunnuntai 12. syyskuuta 2010

Blogin paluu + agilitykisoissa

Jaahas... Tämä blogi on miltei vuoden ollut blogien hautausmaalla, mutta ei se mitään - jatketaan vain siitä mihin viimeksi jäätiin. Ettepä ole pahemmin missanneet mitään, sillä Siirin tämän vuoden ensimmäiset kisat olivat vasta elokuussa. Keväällä painiskelin aika massiivistenkin koiraharrastusmotivaatio-ongelmien parissa ja tirautimpa joku kerta treenikentällä jo kyyneleitäkin ajatellen haikeana, että tässäkö se sitten oli - minun ja Siirin harrastusura. Mutta kuitenkin kuten kaikki tiedämme ei koskaan pitäisi sanoa ei koskaan, ja niinpä Siirin syvä palo yhdessä tekemiseen on taas pikku hiljaa ajamassa minua näin syksyn saapuessa takaisin kisa- ja treenikenttien äärelle. Kun seuraavan kerran tulee noita aaltoilevan sinikäyrän "en-ehdi-en-jaksa-ei-kiinnosta" -kuoppia niin on vain tiukasti pidettävä mielessä miksi tätä hommaa pohjimmiltaan oikein teen eli nähdäkseni Siirin mielettömän tekemisen riemun ja tehdäkseni sen elämästä mahdollisimman mielekästä ja hauskaa.

Olemme siis tämän vuoden puolella ehtineet käydä vasta muutamissa agilitykisoissa, ja niistä ensimmäiset olivat 28.8. Ojangossa tutulla treenikentällämme. Ei mennyt oikein putkeen, tai no sen väärään päähän ehkä korkeintaan... Eli kaksi kertaa hylly väärästä radasta ja ihan omien mokien takia tietenkin kun en mitä luultavimmin ohjannut koiraa. Lisäksi agiradalla tuli jotain sählinkiä kepeillä.

Seuraavat kisat olivat eilen 11.9. Purina-areenalla, ja nyt olivatkin tulokset sitten aivan päinvastaiset: saldona tuplanolla ja lisäksi sijoituimme A-kisassa toiseksi ja B:ssä ensimmäiseksi vajaasta kolmestakymmenestä osallistujasta! Eli Siirillä on nyt kaksi kolmesta luokanvaihtoon oikeuttavasta LUVA-tuloksesta. Radat tuntuivat minusta aika mukavilta ja selkeiltä, tosin ensimmäisellä radalla kyllä tuli jotain ihme sähläystä omassa ohjauksessa ja unohdin yhden valssin... No, onneksi ei mitään kummempaa siinä sitten ehtinyt käydä. Toisella radalla taisimme olla ainoat nollatuloksen saaneet.