maanantai 6. joulukuuta 2010

Pieniä marsuja, suuria marsuja...

Kuten jo sanoinkin, viimeinen viikko on ollut melkoista hössötystä uusien ja vähän vanhempienkin marsujen parissa. Olen kuitenkin ylimääräiset marsuhuumaiset höyryt kilometrin mittaisine tarinoineen ja kuvapläjäyksineen aika tehokkaasti aina purkanut Marsufoorumin päiväkirjan puolelle, joten tyydyn nyt esittelemään kulunutta marsumaista viikkoa muutamien valittujen kuvien kera.




Koska aikaa on kerrankin ollut, olen viettänyt tuntikausia pikkuisille herkkuja tarjoillen joko sängyllä tai marsujen juoksutusaitauksessa istuskellen. Molemmat ovat olleet tosi rohkeita reippaita ja antaneet helposti silittää juoksutusalueellakin herkuttelun yhteydessä.




Kuvia on tietysti tullut otettua paaaaljon... Tänään oli viralliset marsujen jouluposeeraukset.



Alunperin oli tarkoitus, että isot ja pienet pojat eläisivät vain pareittain toisiaan näkemättä, sillä olin lukenut marsufoorumilta sellaista, että vanha urospari ei välttämättä enää tulisi toimeen uusien laumanjäsenten myötä. Tulin kuitenkin siihen lopputulokseen, että kinat Edwinin ja Antonin välillä ovat tilanteesta riippumatta hyvin epätodennäköisiä Edwinin hämmästyttävän pitkäpiimäisen, lunkin ja riitatilanteita kaihtavan luonteen takia. Hienosti kaikki onkin tähän asti mennyt, ja nylkytysten, hurinoiden ym. mahtailu- ja välienselvittelyeleiden liki täydellinen poissaolo poikajoukon kanssakäymisessä suorastaan hämmentää. Mitä nyt Edwin välillä ihastuneena pitää omaa uniikkia, erittäin matalaa ja pehmeää hurinaa yrittäessään hurmata suosikkipoikaansa Williamia. ;-)

Hyvät kemiat tulivat tarpeeseen, kun siirryimme seuraavan kuukauden ajaksi Somerolle teurastamoharjoitteluni takia. Päätin yhdistää pojat yhdeksi laumaksi viettämään luksuselämää n. 4x2 m kokoiseen "lomahotelliin".




William on hurmannut minut täysin erittäin sosiaalisella ja touhukkaalla olemuksellaan! Pikkumarsun energia on jotain ihan käsittämätöntä: "haluan olla kaikkialla, kaikkien kanssa, kaiken aikaa".



William bongasi paprikaa...



Ja taas William vauhdissa, tällä kertaa Antonin seurassa.



Tässä koko jengi onnellisena yhdessä. Täytyy nyt koputtaa puuta tuon sopuisan laumaelämän suhteen ja pitää silmät auki nuorison uhmaiän varalta.

lauantai 4. joulukuuta 2010

Torstain agitreenit

Tämä lomaviikkoni on mennyt pitkälti uusien marsujen parissa touhottaessa ja pitkiä ja kiireettömiä talvilenkkejä Siirin kanssa tehden. Alkuviikolla kiukuttelin vielä hiihtäjistä niiden vallattua meidän vakiolenkkipolut, mutta Viikin lenkkimaastoistakin on löytynyt ihan uusia puolia kun ei päiväsaikaan ole tarvinnut miettiä vastaantulijoita. Olen uskaltautunut pitämään Siiriä aika paljon vapaana, ja voi että miten se onkaan nauttinut!

Toissa päivänä olimme Purinalla agitreeneissä, ja voi vitsit miten meni hyvin! Siitäkin huolimatta, että olen nyt lintsannut yhteensä kolmet agitreenit (kahdet K9- ja yhdet sprinkkutreenit) muiden menojen takia. Tuli tunne, että ihan mukavasti ovat ohjaustaitoni kehittyneet tässä syksyn mittaan. Vihdoin ja viimein minulla alkaa olla jonkinlainen selkeä kuva noista perusohjaustekniikoista, ja osaan niitä jopa käyttääkin.

Teimme kolmea eri versiota seuraavasta radasta, tässä eniten hinkatuin ja ehkä vaikein niistä:


Kakkoselta kolmoselle ohjaus ennakoivalla valssilla, kolmosen jälkeen jaakotus ja ohjaus putken toiseen päähän. Toimii - meikä on hyvin sisäistänyt jaakotuksen idean, ja Siiri reagoi erittäin terävästi tähän ohjaukseen. Sitten vitosesteen vasemmalle puolelle passiin, ja ohjaus takaakiertoon sylkkärinä. Menin aluksi turhan kauas siivekkeestä, mutta pienen hiomisen jälkeen saatiin tosi hyviä napakoita käännöksiä. Toinen jalka taakse, napakka "merkkaus" kädellä ja sitten rauhallinen kiertoliike sekä lyhyt välimatka siivekkeeseen - ne kun muistaa, niin ei voi mennä Siirin kanssa pieleen!

Kokeiltiin muitakin versioita ohjauksissa, mm. kakkoselta kolmoselle twistillä ja kiertohyppy poispäinkäännöksenä. Hyvin sujui, vaikka tuo poispäinkäännös oli minulle uusi juttu.

Toista versiota radasta en muistakaan, muuta kuin että siihen tuli ensimmäiseksi pakkovalssi vitosesteelle, ja sitten olisiko ollut kakkoseste twistaten... Mutta eipä kai siinä ihmeempiä ongelmia ollut. Kolmosversiossa menimme ensin ykköseltä vitoselle pakkovalssilla/sylkkärillä, sitten helppo irrottelu (2, 4, 7, 8) loppuun.