sunnuntai 20. heinäkuuta 2014

Sunset beach

On kiirettä pidellyt tällä viikolla, ja eilenkin sai olla oikeastaan aamuseitsemästä iltayhdeksään menossa työasioiden tiimoilla. Ei kuitenkaan niin kiireistä päivää etteikö ehtisi hetken hengähtää Siirin kanssa rannalla.

Alkuviikosta:








Ja myöhään eilen illalla:












Kiitos koulu, kiitos Siiri, kiitos M, kiitos Järvi-Suomi, kiitos kesä - kiitos jo etukäteen. Kiitos kaikki, kiitos kiitos. I would say life is not bad at all...

sunnuntai 13. heinäkuuta 2014

Chillimpi viikonloppu

Jatkettiin reipasta, ei niin unista viikonlopun viettoa tutustumalla lisää keskisuomalaisiin lähimaastoihin. Vaikka vähän satelikin, niin mikään ei kyennyt hyvää ja iloista mieltäni pilaamaan. Ja Siiri-mummo se jaksaa riekkua ja pomppia metsissä ja järvissä kuten aina ennenkin. Oi että se on ollutkin nyt onnellinen!





Luontopolun varrella oli aivan ihana pieni niitty, jollaisia nykyään näkee harvoin. Suonette anteeksi off topic -kukkakuvat, sillä innoistuin väriloistosta pienen tihkunkin keskellä niin kovasti. Ihan kuin joskus pikkutaaperona kerätessäni kedolla kukkasia.







Ei edes ruma märkä haiseva karvakasa (terkkuja vaan M, nauti vielä kun voit) onnistunut rumentamaan kesäisen kukkakedon loistoa. :-D



Luontopolulta suuntasimme paikalliseen upeaan uimarantaan, jonka vieressä on myös koirille oma ranta. Siiri veti kunnon keppihepulit, taas kerran. Kamera vaan ei ole viime aikoina ollut kovin yhteistyökykyinen noiden vauhtikuvien kanssa.





Kyllä nyt on akut tapissaan ja jaksaa taas painaa duunia. Tiedossa olisi normaalien työviikkojen päälle neljä iltapäivystystä ja viikonloppupäivystys (perjantai-iltapäivästä maanantaiaamuun), mutta sitten pääsemmekin viikoksi Helsinkiin lomailemaan. :-)
Neljä viikkoa maaseutupraktiikkaa takana ja en voi muuta sanoa kuin että tyk-kään, vaikka stressitasot huitelevat välillä ehkä turhankin korkealla. Nyt kun lopultakin saan tehdä ihan itse alusta loppuun kaikki jutut, niin uskallan ehkä ensimmäistä kertaa ikinä sanoa löytäneeni oman alani ja kutsumukseni. :-) Mulle kun se ei ole aina ollut niin kristallinkirkkaan selvää kuin voisi kuvitella.

Olen ollut normaalien työviikkojen päälle pari iltaa viikossa päivystyspuhelimeen sidottuna ja nyt on ensimmäinen viikonloppu sitten juhannuksen kun en ole yhtään päivystänyt, ja ollaan otettu se Siirin kanssa kaksistaan tosi chillisti täällä työpaikkakunnalla. Nyt tulee yhteensä viisi viikkoa oltua erossa perheemme pojista, eli M:stä ja marsuista, mutta eipä se haittaa, sillä me tytöt olemme niin itsenäisiä sieluja. Olemme tottuneet kulkemaan omia teitämme, se on meille luontainen tila (Siirille myös valitettavan kirjaimellisesti sen juostessa vapaana metsässä :-D). Paitsi ilman Siiriä kyllä voisi elo yksin vieraalla paikkakunnalla tuntua yksinäiseltä - niin valtavasti siitä on jo mulle iloa ja seuraa täällä ollut. :-)

Toiseen työpaikkaan siirryttyäni kiirettä on riittänyt ja kävelylenkit jääneet aikaisempaa vähemmälle, mutta eilen pääsimme kunnolla lataamaan akkuja keskelle tämän upean perisuomalaisen seudun laakson ja kukkulan, veden rannan rakkaimman.



Kävelimme helteessä melko raskaassa maastossa, ja voi mikä onni, kun yhtäkkiä edessä oli pieni kirkas lampi laiturin kera!







Siirillä on maaninen himo luikahtaa praktiikkatavaroiden täyttämään autooni aina kuin vain suinkin mahdollista. Onneksi ranskalaisessa tilaihmeessä on praktiikkalaukun paikalla juuri sopiva eläimen mentävä kolo. Ja hyvin Elukka kulki myös etupenkin jalkatilassa kun siirsin kerralla kaikki romppeeni ja lääkkeeni työpisteestä toiseen auton ollessa lattiasta kattoon saakka aivan piukassa tavaraa. :-D (Sivuhuomiona: jos mielii kunnaneläinlääkärinä toimia, pitää itse hankkia kaikki työssään käyttämänsä lääkkeet, kulutustavarat ja suurin osa välineistä, ja tietenkin se auto.)

Loppuun vielä kuva meidän molempien pääasiallisesta kesäharrastuksesta:



Neiti Aamu-uni ja hänen Sweet Dreams. Itekin oon ottanut Siiristä mallia ja alun muutamien unettomien öiden jälkeen oon nukkunut sellaista 9-10 tuntia yössä aina kun vain töiden puolesta ehdin (paljon muuta ei sit tulekaan vapaa-ajalla tehtyä :-D). Nukkuminen on <3